Yläkerran alkuperäinen pohjaratkaisu piti sisällään kaksi pientä makuuhuonetta, aulan, wc:n ja vaatehuoneen. Päätimme yhdistää pienet makuuhuoneet yhdeksi, jolloin saimme suuren päämakuuhuoneen ja lisäksi tuplasimme koko yläkerran valoisuuden. Nyt seinät eivät ole valon kulkemisen esteenä ja tunnelma on aika lailla erilainen kuin alunperin. Halusimme säästää talon aikakauden henkeä, ja päätimme asentaa lattiaan mäntylaudan. Lattia käsiteltiin sävytetyllä öljyvahalla kahdesti, jotta aurinko ei pääse sitä niin nopeasti kellastamaan ja tummentamaan. Kattopaneelit maalattiin ja kaikki seinäpinnat uusittiin.
Remontissa avasimme kaiteen kohdalta seinän, joka oli alkuperäistä talon ulkoseinää. Siinä oli ennen vain pieni ikkuna alakerran korkeisiin huoneisiin, eli ruokailutilaan. Nyt aulaan tulvii valoa ruokailutilan kolmeen suuntaan avautuvista ikkunoista, ja koko yläkerta on huomattavasti valoisampi. Tämä on ehkä paras tekemämme muutos - onneksi se onnistui, vaikka aloittaessa remontin emme olisi uskoneet, että vanhan ulkoseinän purkaminen onnistuu.
Viiskytlukulaisen talomme yläkerta oli alunperin 50-80-luvun kuoseissa, kylmän portaikon päässä ja ikävällä tavalla sahanpurun hajuinen. Vaikka tilalle ei sinänsä ollut kovasti käyttöä kahden aikuisen perheessä, tuntui meistä kuitenkin tärkeältä, että viimeinenkin kerros tulisi käytyä läpikotaisin läpi ja rakennettua uudelleen. Purimme kaiken pois, uusimme talon peltikaton rakenteineen ja rakennutimme kaiken uusiksi. Mitään yllätyksiä ei onneksi tullut vastaan, vaikka arvelimme etukäteen, ettei kaikki purettu välttämättä olisi tervettä tavaraa. Yläkerran lattia-ala on noin 96 m2, mutta huoneet ovat normaaleja matalampia. Emme ku...