Huopa

Pikkutalon isoveljen nimi on tietenkin Päätalo. Hirsirunkoinen, 3-kerroksinen, vuonna 1924 rakennettu ja pieni kuin käkikello. Tässä albumissa kurkistetaan olohuoneeseen. Olohuoneemme on kodikas koska kalusteet ovat "käsin poimittuja", vuosien varrelta valikoituneita yksilöitä joilla on kaikilla ollut hyvä syy päätyä meille. Anopin astiakaappi, molemmilla "omat tuolit", upottava sohva ja romulöytö sohvapöytänä. Bonuksena alkuperäinen, toimiva kakluuni. Matto on monen vuoden toteutunut haave ja stereotaso on mittatilaustyö levyjen keräilijälle. Musiikkia, lepoa ja rentoutumista!

Isohkon makuuhuoneemme graafista mustavalkoisuutta rikkoo pehmeät luonnonmateriaalit; villainen torkkuhuopa, vaaleat pellavaverhot ja iso juuttimatto. Epäsuoraa valoa tuovat valaisimet eripuolilla huonetta.

Entinen terassikalustus oli palvellut jo kohta 10 vuotta ja oli edelleen käyttökelpoinen, mutta kävi pieneksi perheemme käyttöön, joten pöytäryhmä uusittiin hyödyntäen vanhaa ja uutta. Tuolit ovat uudet, mutta pöytälevy on polttopuiksi joutumiselta pelastettu, lähes satavuotias ison pirtin pöytälevy, johon tehtiin uudet jalat ja putsattiin. Myös terassia jatkettiin koko talon sivun pituiseksi ja lopulta rakennettiin pergola ja istutettiin villiviiniä ja viinirypäleitä kasvamaan pilareita pitkin. Ja kaiken kruunaa valot pimeneviin iltoihin.