Oma unelmientaloni alkaa pukeutua jouluun jo marraskuussa. Ikkunoihin, kattoon ja terassille ilmestyvät valonauhat tunnelmaa luomaan pimeisiin iltoihin. Lyhdyt syttyvät. Lankakopan nostan esille ja neulon läheisille kuviollisia sukkia ja villapuseroita. Reseptikirjoja selaan ja alan pikku hiljaa leipomaan herkkuja pakasteeseen. Lasten ja pikkuväen odotus joulunviettoon inspiroi ja antaa paljon iloa.
Olen aina vihannut joulun värejä; punainen, vihreä jne. Ennen vihasin ylipäätään kaikenlaisia joulukoristeluja, joululauluja ja sitä loputonta hössötystä. Lapseni myötä olen kuitenkin alkanut pitämään joulunodotuksesta. Tänä vuonna innostuinkin ajatuksesta, että kotiin tuotaisiin vähän jouluista tunnelmaa. Jouluinen sisustuksemme on hyvin maltillista ja minimaalista sekä erittäin epäjoulumaista. Ikkunoissamme ei edelleenkään ole punaisia tonttuverhoja eikä televisiomme päällä istu tontturiviä. Kodistamme ei löydy muuta punaista kuin edellisen asukkaan maalaamat kauhean väriset punaiset seinät, joita en parhaalla tahdollanikaan ol...