Teimme siskoni luokse olhuoneen seinälle taulukollaasin. (Tai oikeastaan menin siskon luo kaffelle. Se antoi mulle 2 taulua, ja sanoi että keksippä noille paikka. Hetken sohvia, kirjahyllyä, lamppuja ja lipastoja siirreltyäni, sillä oli seinällä pari muutakin taulua). Ihanasti heräsi eloon koko olohuone. Seinä on mielenkiintoinen ja värisävyiltään lämmin. Vaikka tavaraa ja tauluja on jos jonkinmoista, niin ne on huolella valittu toistensa kavereiksi (onneksi siskolla oli valmiina kerättynä kaikenlaisia tauluja ja tavaroita, muuten ois pitäny lähteä kirppikselle). Ensin kokeiltiin erilaisia järjestyksiä lattialla, mitattii...
Vanha luomupiha omena- ja luumupuineen on kesäisin ihanan rehevä ja tarjoaa suojaisan ja viihtyisän oleskelupaikan. Tosin rehevä ja runsas tarkoittaa myös reilusti pihahommia - on se sitten hyvä juttu, tai sateisina kesinä jopa rasite. En tunnustaudu erityisesti viherpeukaloksi, mutta tuntuu että vuosien karttuessa saan erityistä nautintoa puuhastelusta puutarhassa. "Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää" - sopiva lausahdus elämänsä downshiftaajalle