Kotimme parveketta on herätelty helmikuun loppupuolella herkillä helmililjoilla talviunesta kevääseen. Helmililjat ovat tuoneet kivasti eloa ja kaivattua pehmeyttä vielä muuten koleaan ja pikkuisen karun tuntuiseen parvekkeeseen kun kaikki parvekepehmusteet, sisustustyynyt, lattiatyynyt yms. ovat vielä kellarissa odottamassa todellista kevään saapumista ja lämpimämpiä ilmoja. Kevättä kohti niin kovin kuitenkin mennään, että pian kaikki pehmusteet yms. saadaan hakea kellarista ja sitten parveke herää lopullisesti talviunestaan. Sitä meidän perhe odottaa innolla!
Tontti on 5000 neliötä, josta osa on metsää. Nurmikkopinta-alaakin riittää enemmän kuin tarpeeksi - ainakin ruohonleikkuun hetkellä... Piha on villiintynyt melko hurjaan kuntoon, joten työnsarkaa pihan kunnostamisessa riittää. Kasvimaa on kivetetty kylppäriremontissa puretuista seinistä jääneillä tiilillä. Myös vanhat kiuaskivet pääsivät uusiokäyttöön garden-kyltin alle. Pihapiirissämme liikkuu kettuja, ilveksiä ja tietenkin pupuja. Mustikoita voi poimia oman pihan reunasta ja kantarellit kasvavat omassa metsässä.
Neljä hyvinkin keskeisellä paikalla kasvanutta isoa koivua oli pakko jo kaataa, ennen kuin kaatuvat lahonneena itsekseen. Surullista. Mutta huuhailijan päässä alkoi möyriä ja mietteet heidän arvoiselleen käytölle (arvokkuudesta voivat kyllä olla eri mieltä) selkiytyivät. Pyysin jättämään runkoa jokaiseen jäljelle. Kahdesta tuli amppelitelineitä ja kahdesta puutarhatonttujen asumukset. Apua, tähänkin olen syyllistynyt! Tonttula valmistuu pikkuhiljaa, mutta mahtaakohan koskaan tulla ihan valmiiksi. Niinhän se aina talojen kanssa on...