Neljä hyvinkin keskeisellä paikalla kasvanutta isoa koivua oli pakko jo kaataa, ennen kuin kaatuvat lahonneena itsekseen. Surullista. Mutta huuhailijan päässä alkoi möyriä ja mietteet heidän arvoiselleen käytölle (arvokkuudesta voivat kyllä olla eri mieltä) selkiytyivät. Pyysin jättämään runkoa jokaiseen jäljelle. Kahdesta tuli amppelitelineitä ja kahdesta puutarhatonttujen asumukset. Apua, tähänkin olen syyllistynyt! Tonttula valmistuu pikkuhiljaa, mutta mahtaakohan koskaan tulla ihan valmiiksi. Niinhän se aina talojen kanssa on...
Meidän -89 valmistunut omakotitalo, intohimona sisustaminen sisällä ja ulkona. Ideoita pulpahtelee, kaikkia ei voi toteuttaa, koska täällä pohjoisessa eivät edes kaikki perennat menesty. On tehtävä niistä jotka selviävät kylmän talven yli. Aloitin albumin teon 2015 elokuun lopulla, lataan ensin muutamia edellisen kesän kuvia tähän päivään.