Kutsun kotiani huumori mielessä kierrätyskeskuskodiksi.. Innostun mielettömästi vanhojen kalusteiden tuunaamisesta mieleisekseni. Ammattitaitoa ei ole, mutta innostusta senkin edestä. Pääsääntöisesti pientä pinta remonttia vain kalusteille ja esineille, mutta kuhan näyttävät uuden omistajansa tyyliltä, eli minun tyylisiäni. Pidän kovasti valosta, pääkalloista, vaaleasta/valkoisesta, mustasta, kromista, harmaasta, hopeasta ja jopa kristallista pienissä määrin. Pyrin sisustuksessa hillittyyn rockahtavan romanttiseen tyyliin. Jos esine tai kaluste on hieno vaikka tyylisuunta olisikin uutta, niin se yleensä saadaan sopimaan pienellä...
'Tuo makuuhuoneen lattia on jo aika kamala, ja pitäis vaihtaa', sanoi mieheni. Sisustus-intoiselle ihmiselle mieluisat sanat, mutta kun huoneessa on 3 metriä kirjahyllyä lattiasta kattoon täynnä kirjoja, niin eipäs olekkaan niin 'simppeli' homma. Päätin sitten uusia koko huoneen ilmeen, kun kerran leikkiin ryhtyy. Revin pois vanhat tapetit, myös lasikuitutapetin. Maalasin katon ja seinät, patterin ja ikkunanpielet, uusin lattialistat ja vaihdoin järjestyksen sekä tekstiilit. Vaihdoin sängyn paikkaa ja vahasin vanhan sängynpäädyn uudestaan. Vaikka neliöt on edelleen samat, niin tilantuntu ja tilan rauhallisuus lisääntyi huomattava...
Pet-pullot käyvät muuhunkin käyttöön kuin kierrätettäväksi. Rakensin tämän lintujen ruokinta-automaatin läpinäkyvästä pet-pullosta, johon jyvät laitetaan pullon suusta sisään. Korkkiin on kiinnitetty rengasruuvi ripustamista varten. Alareunaan kaiversin kolot jyviä varten. Pohjaan kiinnitin rei'itetyn kukka-alustan ylijäämä ovivetimellä. Reika nuppia varten kannaattaa porata ensin, siten että alusta on paikallaan ja reikä tehdään koko komeuden läpi. Sitten vain nuppi paikoilleen ja ruuvarilla kiinni. Vedinnuppi toimii samalla painona eikä laite heilu tuulessakaan kovin paljoa. Kukka-alusta on juuri sen verran syvä ettei jyvät lev...
Ostimme muutaman vuoden tyhjänä olleen talon, joka oli ollut viimeiset vuodet.. Hmm.. Vähintäänkin Kovassa käytössä. Omintakeinen "veli Pontevan" talo, liki puolenmetrin vahvuisilla, joen rannassa poltetuilla tiiliseinillä kuitenkin lumosi, ja niin alkoi muodonmuutos! Talon rakennusvuosi on 1942 , ja jopa komeroidenkin väliseinät oli muurattu tiilestä. Suuria ratkaisuja ei siis huoneiden järjestyksen tms kanssa tehty! En aio paljoa keskittyä itse remonttiin... Mutta jotta ymmärrätte, mistä on kysymys.. Sisustusmaku on vähintäänkin omintakeinen, ja huomioiden vielä hyvinkin rajalliset kassavarat, kierrätyinnon, ja rakkauden ...