Kirpparikeijun kotona sisustetaan värikkäillä kirppislöydöillä.
Koristekirjainten näpertely on koukuttavaa: samaa mukaa kun askartelee, keksii koko ajan uusia ja uusia käyttötarkoituksia. Lehtisahalla vanerista sahatuista kirjaimista saa kestävämpiä koristeita kotiin. Aaltopahvista leikatut kirjaimet toimivat pakettikoristeina. Annille A, Iirolle I. Nelihenkinen perhe saa yksittäisistä paketeista yhteisen arvoituksen: mikä sana muodostuukaan kirjaimista L, I, O ja A?
Vanha pieni lipasto oli kaatopaikkauhan alla, kun otin sen huomiini. Siinä olikin melkolailla työtä: vanha ränsistynyt vanerikansi vaihdettiin puiseen levyyn, jalkoihin lisättiin puiset levennykset ja rungon aikojen saatossa lohkeillut puu puristettiin ja liimattiin kasaan. Sitten hionta, pohjamaali, pakkelointi, taas hiomista ja pari kerrosta maalia. Lopuksi vielä uudet nahkavetimet, ja niin lipasto pääsi taas elämästä kiinni!
Kirpparit ovat pullollaan suloisia, käsin virkattuja liinoja. Varsinaisessa liinakäytössä pienen pienet nyperrykset ovat vähän kummallisia, mutta niistä voi kyllä askarrella yhtä sun toista. Pitsiviiri mielessäni hamstrasin pieniä valkoisia liinoja eri lahjoituskirppareilta muutamankymmenen sentin hintaan. Sitten vain tärkkäys, pätkä villalankaa, muutama ronski käsipisto ja liinat ovat päässeet uuteen elämään. Nehän ovat ihan kuin lumihiutaleita! Pitsiviirin voi kiinnittää monella tapaa moneen paikkaan. Kappaverhon tapaan poikittain ikkunaan kiinnitetty viiri olisi myös kiva. Oman viirini ripustin makuuhuoneen verhotankoon, jo...
Vanha vitriini on joitakin vuosia vanha Huutislöytö. Se on 60-lukuinen ja alkujaan peräisin Ruotsista. Muuttotohinoissa vitriinin jalka katkesi, ja lempikaluste oli vaarassa kohdata päiviensä määrän. Puukitin, liiman, kulmarautojen ja melkoisen hinkuttamisen jälkeen vitriini seisoo taas tukeavasti neljällä jalallaan. Vaivannäkö kannatti!