Vapaa-ajankotini on vanha talo (1800-luvun lopulla rakennettu ja sen jälkeen eri vuosikymmeninä laajennettu) ja sen pihassa oleva kyläkauppa, joka on rakennettu vuonna 1958. Vanhat esineet, perinnerakentaminen, puutarhanhoito ja nyt uutena hullutuksena kauppamuseon rakentaminen täyttävät vapaa-ajan. Englanninkielinen blogini löytyy blogspotista nimellä houseandcottage.

Mietin jo, kehtaako tässä vaiheessa alkaa joulutunnelmoimaan, mutta onneksi Unelmien talo ja koti-lehti julkaisi kilpailun ja nyt voi hyvällä omallatunnolla ihastella joulukuvia. Maalla koristellaan tosissaan, kaupungissa on yleensä hillitysti muutama posliininen koriste ja jokunen hopeapallo.

Suurin hupi keräilyssä on tehdä löydöistä erilaisia asetelmia. Ja niitä onkin tehty ja kuvattu mittavissa määrin.

Asumme tehtaan vanhassa hissikuilussa. Citykotimme on täysin erilainen kuin vapaa-ajanasuntomme, mutta vähitellen vintage ja kirpparilöydöt ovat valloittaneet myös kotimme. Siellä tosin painopiste on tehtaaseen sopivissa tavaroissa ja 60-luvussa.

Pieni mökki kummulla, metsän katveessa, on paikka, jossa sielu lepää. Perunamaata ei löydy, mutta kukkamaita sitten sitäkin enemmän.

Olen intohimoinen puutarhuri, mutta vuosien varrella olen oppinut olemaan laput silmillä ja onnellinen. Iloitsen jokaisesta yksityiskohdasta, vaikka kokonaisuus onkin vielä aika lailla levällään. Sanon itseäni täysin hyödyttömäksi puutarhuriksi, sillä en harrasta hyötykasveja, omenatkin ovat lähinnä ongelmajätettä. Jos asuisin maalla täydet viikot, saattaisin innostua kasvimaasta, mutta viikonloppupuutarhurille se aiheuttaa vain turhaa mielipahaa.